Ensimmäiset päivät synnytyksen jälkeen olivat täynnä uutta ja jännittävää.
Veimme sinisen paketin kotiin ja siitä se alkoi, vauva-arki.
Vauva-ajan lisäksi alkoi myös tärkeä ja itselle ainakin ennen laiminlyöty aika – post partum
Mikä se sitten on?
Chat gpt vastaa
"Post partum" tarkoittaa "synnytyksen jälkeen". Se on latinaista perua ja sitä käytetään yleisesti puhuttaessa synnytyksen jälkeisestä ajasta. Postpartum-aika on yhtä merkittävä kuin raskaus, ja siihen liittyy fyysisiä ja psyykkisiä muutoksia, kun keho palautuu synnytyksen jälkeen ja äiti sopeutuu uuteen vanhemmuuteen.
Ja minun kahden ensimmäisen lapsen kanssa olen todellakin laiminlyönyt palautumista. Ajattelin, että kerta vauva täällä nyt on, täytyy panostaa vain ja ainoastaan vauvan hoivaamiseen, mikä nyt saa rehellisesti itseni pudistamaan päätä.
Miten sitten palaudun synnytyksestä?
Hygieniatuotteet palautumiseen oli hankittu jo etukäteen. Kaikki mahdolliset puuduttavat vaahdot ja suihkeet sain onneksi lahjaksi ystävältä osana post partum care pakettia. Ne tuli käyttöön heti synnärillä.
Maidon nousua varten kuuntelin kätilöiden ohjeita; vauva mahdollisimman paljon ihokontaktiin, imetysvälit maksimissaan 3h väliseksi, ei tuttia näin alkuun ja tietenkin omat perustarpeet. Kuuntelinkin kehoni nälän merkkejä ja söin aina kun nälätti, eli aika useasti. Vettä piti netin mukaan juoda 3L mikä tuli minulle yllätyksenä, enkä aina saanut juotua niin paljon.
Mutta yritys on tärkein😇
Kotiin saavuttua kahlattiin kahvin voimalla eteenpäin. 
Vaikka olinkin tietoisella tasolla valmis siihen kuuluisaan kolmannen päivän hormoonidroppiin, enkä esim ihmetellyt itkuherkkyyttä tai miniraivareitani. Koin silti yllätyksekseni suurta syyllisyyttä niistä.
Äänen korottaminen isommille lapsille käsienpesusta tai itkeminen siitä, ettei viimeinen vauvani tulisi koskaan olemaan näin pieni kuin nyt, ärsytti minua.
Täydellisyyteen pyrkiminen ärsytti minua.
Se pitikin heittää meneen ja sijalle raahata myötätunto, sillä palautuminen on pitkä prosessi.
Hormonit sekoittavat pakkaa niin paljon, että itseäni peiliin katsoessa, tuijottaa sieltä takaisin joku muu kuin minä.
En tunne itseäni - minäksi.
Hormooneista puheenollen.
Meidän talossa on tällä hetkellä toinenkin hormonihuuruissa oleskeleva, nimittäin esiteini. Ja hänen kanssaan käymmekin hiljaista kilpailua siitä kummalla menee hermo päivän aikana eniten. 😅
Noh, vitsit sikseen, yritän oikeastikin olla ekstra inhimillinen sekä itseäni, että esiteiniä kohtaan. Hormonit saavat meidät käyttäytymään eri tavalla kuin normaalisti käyttäytyisimme.
En tiennyt minäkään.
5 päivää synnytyksestä sängyssä, 5 päivää sängyn päällä, 5 päivää sängyn ympärillä.
Kaiken kaikkiaan olen palautunut hyvin synnytyksestä, vuoto on loppunut ja tutut rutiinit alkavat täyttämään taas päiväni. Vauvan hoito tuntuu helpolta ja luonnolliselta. Aivan kuin hän olisi ollut osa perhettämme aina.
Vauvakupla on niin ihanaa aikaa ja haikeutta tuo, että tämä kupla on meidän perheelle viimeinen. Siitä syystä mun motoksi onkin kehkeytynyt lause
- lainaten keskimmäistä lastani aamuisin:
" vielä viisi minuuttia".
Vielä viisi minuuttia pötköttelyä, vielä viisi minuuttia katsekontaktia, vielä viisi minuuttia haleja.
Vielä viisi minuuttia nauttia tästä kaikesta.
Vein pojat aamulla todistusten hakuun ja mietin, kuinka nopeasti onkaan vuosi pyörähtänyt eteenpäin.
Kiitos kun luit, palataan ensi viikolla!
: Xenia
.jpg)
0 Comments